Dubble-suklaata ja muita uutuuksia

Uutena tuotteena meillä on Divine-suklaan Dubble maitosuklaakrisp-patukka. Siinä on rouskuvaisia riisimuroja mukana ja se on taivaallisen makeaa! Makeanhimoon koko patukka, ei-niin-herkkusuille vaikkapa muutama palanen kahvin kera.

Dubblen mainoskampanjaan on ottanut osaa Comic Relief-hyväntekeväisyysjärjestö, joka taistelee köyhyyttä vastaan huumorin ja viihteen keinoin. Heidän mielestään reilu kauppa on hyvä keino lopettaa köyhyys.
Patukkaa on markkinoitu etenkin lapsille ja nuorille. Children’s BBC järjesti englantilaisille lapsille kilpailun, jossa he suunnittelivat kääreen tälle patukalle. Voittaja Gracie Hadley pääsi matkalle Ghanaan ja tapasi siellä Dubble-suklaan kaakaotuottajat. Kilpailutöistä kehitettiin suklaalle nimi sekä ilme.
Ainesosaluettelo löytyy täältä ja muuta tietoa tuotteesta täältä.

Kesän ja syksyn muista uusista tuotteista voisi mainita söpöt kookoksenkuoresta tehdyt napit, joita voi vaatteisiin ompelemisen lisäksi käyttää skräppäykseen ja muuhun askarteluun.

Ihanissa intialaisissa tuoksusaippuoissa tuoksuvalikoima on laajentunut huumaavaan jasmiiniin ja kortteja löytyy uusilla kuoseilla. Juuttiputiikista olemme myös saaneet hauskoja puisia hierojia, jotka ovat valmistettu kookosöljyllä öljytystä tiikistä.

Tampereen kehitysmaakaupasta soitinvalikoimamme on lisääntynyt helistimillä.

Juuttiputiikki on nyt myös verkkokauppa

Kuva: Juuttiputiikki

Maailmankauppa laajenee myös verkkokaupankäynnissä, sillä oululainen Juuttiputiikki on avannut reilun verkkoputiikin. Heillä on myynnissä intialaisilta ja bangladeshilaisilta käsityöläisiltä maahantuotuja tuotteita, joita lähetetään postitse.

Tuotteisiin voi tutustua Juuttiputiikin sivuilla ja tilausohjeet löytyvät luonnollisestikin samasta osoitteesta. Heitä voi fanittaa myös Facebookissa.
Vaikka em. kuvastosta löytyy edelleen vain kuvia Juuttiputiikin omasta maahantuonnista, he lähettävät myös muiden maailmankauppojen maahantuomia tuotteita, mikäli asiakas huomaa niitä kysyä ja niitä löytyy heidän valikoimastaan.

Juuttiputiikkilaiset kannustavat muidenkin maailmankauppojen myyjiä ohjaamaan kaupoissaan käyviä kyselijöitä maailmankauppojen verkkokauppoihin silloin, kun myymälästä ei löydy asiakkaan toivomaa tuotetta. Hyvä idea!

-Hanna

Annos mediakriittisyyttä, kiitos

Eilen Aamulehti julkaisi verkkosivuillaan varsin sensaatiohakuisen jutun otsikolla: ” Harhaluulo: Luomuruoka on terveellisempää”
Artikkelissa kerrottiin lyhyesti saksalaisesta tutkimuksessa, missä oli saatu tulokseksi mielenkiintoisia prosenttilukuja:45 prosenttia luomutuotteista luokiteltiin hyviksi tai erittäin hyviksi, vastaava prosentti tavallisesti tuotetuilla elintarvikkeilla oli 41. Luonnonmukaisesti tuotetuista elintarvikkeista 15 prosenttia sai maininnan huono, normituotteilla huonoja oli 14 prosenttia.

Aamulehden juttu oli käännös Daily Mailin englanninkielisestä jutusta, johon oli uutisen lopussa linkki.  Kuitenkin suomalaiseen juttuun oli valikoivasti poimittu vain osa faktoista, huolimatta siitä, että tuskin kovin moni jutun lukevista suomalaisista on niin kiinnostunut että lukee alkuperäisen jutun tai edes osaa tarpeeksi hyvin englantia. Mitä alkuperäisessä jutussa sitten oli mitä Aamulehdessä ei ollut?

No esimerkiksi että 75% luomutuotteista ei sisältänyt ollenkaan torjunta-ainejäämiä, sama luku normaaleissa tuotteissa oli 16 %. Tuo fakta nyt kuitenkin on oletettavasti yksi suurimmista syistä, miksi luomutuotteita käytetään.
Toinen hyvin tärkeä asia jäi mainitsematta myös. Saksalaisen kuluttajajärjestön selvityksessä oli otettu huomioon vain prosessoidut ja valmiiksi pakatut tuotteet, eikä ollenkaan raakoja tuotteita tai lihaa. Näin ollen the Soil Association pitää tutkimusta merkityksettömänä koska siitä ei saa kokonaisvaltaista kuvaa luomutuotteiden laadusta.

Minusta olisi myös mielenkiintoista kuulla enemmän tutkimuksen otannasta. Alkuperäisessä artikkelissa kerrotaan, että kuluttajajärjestö oli tehnyt 8 vuoden aikana 85 tutkimusta. Miten laajoja tutkimukset olivat? Missä päin tutkimuksia oli tehty? Hhhhm.

Juuri lukemassani sosiologian oppikirjassa mainitaan että “yhä useammin toimimme arkielämässä asiantuntijatiedon varassa ja muunnamme käytöstämme sen mukaisesti.”  Yhä useammin myös tämä asiantuntijatieto tulee korviimme ja silmiimme median välityksellä. Toivon kovasti, että suomalaisten mediakriittisyys ja medianlukutaito kehittyvät yhtä nopeasti.

Aamulehden juttua ei enää löydy heidän arkistoistaan, mutta alkuperäinen Daily Mailin kyllä löytyy:

Daily Mailin juttu

Miksi olet Tasiksen vapaaehtoinen?

Meillä on kohta (la 15.5) uusien iltapäivä ja toivottavasti sitä kautta monet uudet ihmiset löytävät tiensä Tasikselle, sillä vapaaehtoisia tarvitaan aina ja puuhaa riittää. Joskus on hyvä meidän vanhojenkin pysähtyä miettimään sitä, miksi olemme Tasajaon vapaaehtoisia, tai miksi ylipäänsä teemme vapaaehtoistyötä? Olisi kiva kuulla teidän muidenkin ajatuksia tästä aiheesta!

Mulle vapaaehtoistyön tekeminen on pikemminkin elämäntapa kuin harrastus, jonka parissa tulee vietettyä aikaa “silloin kuin ehtii”. Monet sanovat, ettei vapaaehtoistyölle löydy aikaa, mutta olen itse pyrkinyt järjestämään muita harrastuksia siten, että ehdin kokouksiin ja talkoilemaan. Vapaaehtoistyöt ovat jotain, mitä olen valinnut ja halunnut tehdä itse, eikä niiden kanssa ole koskaan tullut samanlaista pakkopullatunnetta kuin joidenkin palkkatöiden kanssa..no, toivoa sopii, että jossain vaiheessa saa tehdä myös kivaa ja kiinnostavaa palkkatyötä!

Lisäksi olen näiden järjestöpuuhien kautta tutustunut tosi moniin kivoihin ihmisiin, ja Tasikselle tullessa tuntuu kuin astuisi toiseen olohuoneeseensa. Olisi mahtavaa, jos uudetkin vapaaehtoiset voisivat tuntea tulevansa kotiin tullessaan kaupalle.

-Hanna

Reiluja reseptejä

Kuva:Reilun kaupan Tähti

Huomasin, että Reilun Kaupan Tähden sivuilla oli kivasti koottu yhdelle sivulle reseptejä, joihin voi käyttää Tähden valikoimista löytyviä reilun kaupan tuotteita.

Ainakin inkivääri-sitruunaskonssit ja Korakundah chai kuulostivat hyvältä, pitäisiköhän kokeilla? Onko teillä jotain hyviä ohjeita, joihin olette käyttäneet Tasikselta löytyviä raaka-aineita?

-Hanna

Reiluista ja eettisistä kengistä

Kuva:http://www.ethletic.se/

Aloitin tuossa aiemmin keskustelun siitä, mitä itse kukin haluaisi löytää reilun kaupan tuotteena..laitan nyt ihan oman postinsa tästä kenkäasiasta. Jotain hyviä uutisia ja linkkejä on tosiaan löytynyt viime päivien etsiskelyn tuloksena. Täytyy sanoa, että mitä enemmän asiaa tutkii, niin sitä iloisemmin voi yllättyä: eettisesti valmistettuja kenkiä tekee jo useampi pieni valmistaja, jotka toivottavasti näyttävät suuntaa suuremmille valmistajille ja kenkäkauppa- ja markettiketjuille. Varsinkin erilaisissa nettikaupoissa niitä tuntuu olevan hyvin tarjolla. Urheilukenkiä en ole tosin vielä löytynyt, mutta en luovu toivosta!

Ensinnäkin, Repun sivulla on lueteltu kaikki ne reilun kaupan kriteerien mukaan tuotetusta puuvillasta valmistetut tuotteet, joita on tällä hetkellä saatavilla Suomessa: http://www.reilukauppa.fi/tuotteet/tuotteet0/puuvilla/

Siellä ei ole kyllä kenkiä, vaikka kuulemma No Sweat -tennareita on ollut Suomessakin tarjolla. Kuulin kyllä joltain, että niiden valmistaminen olisi lopetettu – kertokaahan jos jollain on asiasta parempaa tietoa!
Repun sivuilla on myös erinomaisen mielenkiintoinen Outi Moilalan blogi, johon kannattaa tutustua, jos reilut vaate- ja kenkäasiat kiinnostavat: http://www.repu.reilun kaupan tähtifi/fi/blog/570

Mitä haluaisit ostaa reiluna?

Kuva:http://www.ethletic.se/

Esitän teille kaikille rakkaat tasislaiset utopistisen kysymyksen: Mitä sinä haluaisit ostaa reilusti tuotettuna? Omalla kohdallani kysymys tulee aina mieleen vaate- ja kenkäostoksilla. Kuulun siihen ehkä marginaaliseen joukkoon kuluttajia, joka ei ole koskaan ostanut mitään H&M:ltä, vaan yritän ostaa suurimman osan vaatteistani käytettynä kirppareilta. Kenkien löytäminen on kuitenkin todella vaikeaa, koska niitä ei voi muokkailla oman kokoisiksi niin kuin vaatteita voi, vaan pitäisi löytyä juuri sopiva koko, malli ja toivoa vieläpä, etteivät kengät ole ihan littaanastutut!

Tuskailen just uusien tanssi/jumppakenkien ostamisen kanssa: jotain pitäis saada, ettei tarvi pomppia avojaloin ja rasittaa niveliä, mutta niket ja adidakset ei houkuttele kaikkien niiden artikkelien jälkeen, jotka olen lukenut..kannattaako siis ostaa merkittömät ja halvemmat supermarketkengät? Vai onko merkkikenkien valmistajilla ainakin jonkinlaista yritystä pestä imagoaan eettisemmäksi ja vihreämmäksi, toisin kuin “tuntemattomien merkkien” valmistajilla?

Tällaisia ajatuksia pyörii päässä, kun selailen valmistajien ja jälleenmyyjien sivuja, enkä löydä kaikkea sitä tietoa, mitä ennen kenkien ostamista haluaisin. Toivon siis reilun kaupan merkin ilmestyvän pikapuoliin edes joihinkin vaate- ja urheiluvälinekauppojen tuotteisiin, että valitseminen olisi helpompaa. Jalkapallojahan on jo, miksi ei siis myös jalkapallo- ja muita urheilukenkiä?

-Hanna