Tämä oli ensimmäinen kerta kun meidän perheemme ehti keskustorille paikanpäälle H-hetkellä ja olihan se hienoa kun valot olivat sammuksissa koko Keskustorilta. Olisin toki toivonut, että myös kaupungintalon valot olisivat sammuneet, samaten lähellä olevien liikkeiden isot valomainokset. Olin jotenkin kuvitellut kokemuksen aiemmin voimakkaammaksi, että tosiaan tuntuisi kuin kaupungin sydän hetkeksi pimenisi.
Keskustorilla oli pieni lava, jonka ympärille oli rakennettu kota. Siitä hetken matkan päässä roihusivat upeasti neljä jätkänkynttilää. Ensimmäisenä esiintyjänä oli Risto (soolona) ja näinkin meidän tukikeikkamme pääesiintyjän nyt ensimmäistä kertaa. Tykkäsin kovasti! Tuli muutama hitaampi biisi ja muutama nopeampi ja Risto sai yleisön viheltämään ja laulamaan mukana. Tänäänkin vielä soi päässä: “se saa kukat kasvamaan, se saa linnut laulamaan, vaikka putoan kaivossa jossa ei ole seiniä eikä pohjaa.”
Toisena esiintyjänä oli duo Sami Hintsanen ja Louis So, joista ensimmäinen lauloi ja jälkimmäinen soitti koskettimia. Täytyy kyllä sanoa, että Samilla oli aivan mahtava ääni ja hän osasi käyttää sitä hyvin. Häneltä tuli kolmen biisin setti, missä ensimmäinen oli Juice Leskisen Musta Aurinko Nousee, toinen Bryan Adamsin Heaven ja kolmas Robbie Williamsin Angels. Lauloin mukana parissa jälkimmäisessä biisissä!
Tämän jälkeen sitten yleisön pitikin siirtyä Tampereen teatterin edustalle, jossa tuliteatteri Flamma esiintyi Narrien Uni-showsta tutuilla hahmoilla ja taisipa siellä muutama soturi olla myös Kalevalasta. Paikka oli kyllä vähän ehkä huonosti valittu, kun vaikka pääsimme ns. toiseen riviin rappusten eteen, niin välillä ei nähnyt kyllä yhtään mitään.
Upean shownhan he vetivät musiikkeineen kaikkineen, mutta minua ainakin häiritsi yleisön reagoimattomuss. Itse yritin sopivissa paikoissa huudahdella ja kiljahdella ihailevasti :) Kun ohjelma oli ohi, suuntasimme takaisin Tasajaolle, koska olimme jo ihan jäätymispisteessä. Harmittavasti tällä kertaa jäi Ursan kaukoputket testaamatta, mutta halusimme seurata ohjelmaa ja ohjelman jälkeen putkille oli niin pitkä jono, että päädyimme sitten lähtemään lämmittelemään.
Kivaa oli, ensi vuonna uudestaan!
-Elisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti